Win-win -ajattelu. Veikko SaksiЧитать онлайн книгу.
Seppinen viittaa muiden muassa Tuomas Forsbergin, Pertti Joenniemen, Kauko Sipposen johtaman toimikunnan sekä Yrjö Pessin ja Reino J Auvisen selvityksiin. (Karjala-työryhmä 1995; Seppinen 1998; Tuomas Forsberg 1997; Joenniemi 1998A)
Joenniemen väitöskirjan yksi esimerkki
Vaikka palautus on Suomelle ja Venäjälle tärkeä, siitä ei ole tehty pro gradu tai väitöskirjatasoisia tutkimuksia. Joenniemen väitöskirjassa pakkoluovutusta käsitellään yhtenä esimerkkinä (Joenniemi 1998).
Aiheesta on tehty joitakin seminaarityön, BA-työn ja pro gradun tasoisia selvityksiä rajakysymyksistä, joissa Karjalaa on käytetty yhtenä Suomen ja Venäjän välisenä rajakysymyksenä. (Tieto Pro Karelia ry:n sähköpostikirjeenvaihdosta vuodesta 1999 alkaen, Veikko Saksi.)
Silvennoisen kansainvälisjuridinen tutkimus
Kari Silvennoinen on tehnyt Karjalan kysymykseen liittyvää tutkimusta viime sotiin syyllisestä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta The Soviet Guilt –kirjassaan. Kirja on ensimmäinen palautustematiikan ja kansainvälisen lain yhdistävä tutkimus.
Rajoitetun sivumääränsä vuoksi kirja käsittelee ensisijaisesti vuoden 1918 vapaussodan, talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan syyllisyyskysymystä. Kirjan lopussa on lyhyt katsaus Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin. (Silvennoinen 2011)
Silvennoisen toinen kansainvälisjuridinen tutkimus
Silvennoisen kansainvälisjuridinen tutkimus, Soviet War Crimes against Finland, käsittelee Neuvostoliiton viime sotien aikana tekemiä rikoksia Suomea kohtaan.
Kirjassa tuodaan esille sotien aloittamista, venäläispartisaanien tekemiä murhia, Lapin sotaa sekä Pariisin rauhansopimusta ja sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä. (Silvennoinen 2013)
Ilonen käsittelee rajan lapsia
Anneli Ilosen väitöskirja vuodelta 2013, Rajan lapset. Identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa, tuo esille evakkojen kokeman trauman ja Karjalan menetyksen vaikutuksia useiden peräkkäisten sukupolvien aikana. Väitöskirja ei käsittele Karjalan palautusta. (Ilonen 2013)
Traditionaaliset argumentit puntarissa
Saksin teos Karjalan palautuksen traditionaaliset argumentit tarkastelee yleisimpiä väitteitä, joilla palautus pyritään dementoimaan. Nämä argumentit ovat eräänlaisia perususkomuksia, joita on toistettu viime sodista lähtien, mutta joita ei koskaan ole osoitettu oikeiksi. Traditionaalisia argumentteja on löydetty yli 300 kappaletta. (Saksi 2015a)
Win-win –ajattelu suomeksi
Saksi kirja Win-win –ajattelu käyttäen Karjalan win-win –palautusta tapaustutkimuksena tarkoittaa tätä kirjaa. Kirja keskittyy win-win –ajatteluun ja luo tällä tavoin täysin uuden lähestymistavan kansainvälisille suhteille. Kirja on luoteeltaan tutkimus. (Saksi 2015b)
Win-win –ajattelu englanniksi
Saksin kirja Win-win thinking, using the win-win return of Karelia as a case study on sisällöltään sama kuin tämä kirja. Se on siten luoteeltaan tutkimus, jossa käsitellään win-win –ajattelua ja käytetään Karjalan win-win –palautusta tapaustutkimuksena. (Saksi 2015c)
Palautusta ei ole käsitelty
Tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty Karjalan ja Petsamon alueita, mutta ei palautuksen kannalta, paitsi tämän tutkijan viimeisimmissä tutkimuskirjoissa.
Yksi syy tutkimuskirjallisuuden vähyyteen selviää Huthin teoksesta. Hän käsittelee vuosien 1950-1990 välillä 129 aluekiistaa. Huth ei ole tutkimukseensa ottanut mukaan latentteja aluekysymyksiä, joissa valtionjohto ei esitä aluevaatimuksia:
”Esimerkiksi Suomi pakotettiin pakkoluovuttamaan Karjala ja suuri osa Petsamoa Neuvostoliitolle II maailmansodan aikana, mutta Suomen johtajat eivät ole pyytäneet palauttamaan näitä alueita kylmän sodan aikana” (Huth 2001).
1.6.3 Tutkimusartikkelit
Forsbergin normatiivinen tutkimus
Tuomas Forsberg on artikkelissaan ottanut palautuksen esille ensisijaisesti valtapoliittisten ja normatiivisten syiden näkökulmasta. Hänen mukaansa normatiivinen näkökulma on aluekysymyksissä otettava selkeästi huomioon.
Artikkelissa ei käsitellä palautusta aluekysymyksen ratkaisuna, ei myöskään win-win –palautusta. (Forsberg 1996A)
Joenniemelle Pariisin sopimus ei ollut lopullinen
Pertti Joenniemen artikkeli (Joenniemi 1998A) julkaistiin kahdessa kansainvälisessä tiedejulkaisussa. Hänen mukaansa Karjalan kysymys heräsi henkiin 1990-luvulla oltuaan nukuksissa vuosikymmeniä. Hänen mielestään Pariisin rauhansopimus ei merkinnyt rajakysymyksen lopullista käsittelyä.
Euroopan unioniin liityttäessä Joenniemi katsoo Suomen valtiojohdon vain päätelleen, että rajariitoja ei saanut olla. Hän toteaa, ettei Venäjällä ole enää ideologista perustetta pitää hallussaan ”kapitalismista vapautettuja alueita”.
Jukarainen lisäsi luottamusta väkivallan päälle
Pirjo Jukaraisen tieteellinen artikkeli käsittelee Karjalaa lähinnä eri rauhansopimusten ja kolmesta kulttuurisesta näkökulmasta: historiallisesta, vaikenemisen jatkamisesta ja tulevaisuuteen orientoituneesta, positiivisesti kehittyvästä raja-alueesta.
Artikkelissa Karjalan kysymys pyritään ratkaisemaan siten, että rakennetaan lisää luottamusta ja yhteistä tulevaisuutta vanhan väkivallan päälle kehittämällä uutta, palautuskysymystä tai vanhoja aggressioita mitenkään käsittelemättä. (Jukarainen 2009)
1.6.4 Kirjat ja artikkelit
Siirala ja Kulonen käsittelevät Suomen tautia
Tapaustutkimukseen liittyvät kirjat rakentavat substanssitietoa. Martti Siiralan ja Sirpa Kulosen kirja Syvissä raiteissa käsittelee suomettumista suomalaisten kansantautina ja Karjalan kysymyksen käsittelemättä jättämisen syynä.
Kirja on psykologinen ja psykoterapeuttinen katsaus ”Suomen tautiin”, mistä suhtautuminen palautukseen on yksi esimerkki. (Siirala-Kulonen 1991)
Pessin taloudelliset monisteet
Yrjö Pessi on käsitellyt 1990-luvulla Karjalan palautuksen taloudellisia vaikutuksia numeroiden valossa. Pessi perustelee Karjalan palautusta Suomen näkökulmasta erityisesti taloudellisilla seikoilla.
Pessin selvitykset ovat monisteen muodossa. Monisteita ei ole internetissä tai yleisessä jaossa. Pessin käyttämiä lukuja on käytetty pohjana Veikko Saksi, Karjalan palautus –kirjassa vuodelta 2005.
Susiluoto tuntee Venäjän
Ilmari Susiluodon Pieni Karjalakirja selvittää Karjalan kysymyksen historiaa, olosuhteita, Venäjää ja alueiden palautusta.
Susiluodolla on akateemisen tutkijakokemuksen lisäksi pitkä kokemus Venäjästä Suomen ulkoasiainministeriössä. Hän on keskustellut palautuksesta venäläisten poliitikkojen kanssa. (Susiluoto 1999)
Pro Karelian monikielinen julkaisu
Pro Karelian ensimmäinen julkaisu ProKarelia vuodelta 2000 selvittää Karjalan kysymystä eri näkökulmista suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Kirjoittajina on eri alojen asiantuntijoita. Kulttuurilla